Onko yhdistystoiminta enää muotia? Mielipiteensähän saa julki somessa, jossa voi sitten taittaa peistä väärällä kannalla olevien kanssa. Monikohan asia on somen kautta edistynyt päätöksentekoon taloyhtiössä, kunnassa tai lajiliitossa?
Vuonna 1976 ilmestyneessä kirjassa Lauttasaari – helmi Helsingin kruunussa luetellaan saaressa toimivia yhdistyksiä yhteensä 79 ja todetaan, että muitakin varmaan on. Kuvissa väki on ryhdikkäästi puvut päällä ja helmet kaulassa. Onko järjestäytyneestä yhdistystoiminnasta jäänyt verkkokalvolle turhantärkeä kuva?
Vaikka sosiaalinen media keskustelupalstoineen on tuonut mahdollisuuden mielipiteen ilmaisuun, ei se välttämättä ole lisännyt mielipiteiden painoarvoa päätöksenteossa. Lyhyet postaukset ilman perusteluja eivät pärjää silloin kun vastassa on asiakirjamuotoinen aloite, lausuma, kannanotto tai kilpaileva apuraha-anomus.
Lauttasaaren kehittäminen vaatii vaikuttamista – ei vain kaupungin päättäjiin vaan taloyhtiön hallitukseen, seurakuntaan, harrastusliittoon, mitä moninaisimpiin tahoihin. Vuoden 1976 vaiheilla tulevat vaikuttajat kouliintuivat koulupolitiikan pyörteissä sekä partiossa tai luontokerho Hempossa. Nyt soisi, että tulevat päättäjät saisivat kokemusta järjestäytyneestä toiminnasta hekin.
On taloyhtiökokousten aika, yhdistyksillä on vuosikokouksensa ja vaalitkin lähestyvät. Nuorten ottaminen mukaan hallitustyöskentelyyn on tärkeää kaikissa instansseissa. Vaikuttamiseen vaadittavia virallisen kommunikaation taitoja oppii vain harjoittelemalla. Toivottavasti jatkossakin joku osaa laatia anomuksen ja liittää siihen mukaan pöytäkirjaotteen, joka on oikein laadittu.
Lauttasaari-Seura tarjoaa mahdollisuuden vaikuttamisen opetteluun. Jos ei omalle kiinnostuksen kohteelle ole vielä työryhmää, laitetaan pystyyn, kun kiinnostuneita ilmaantuu. Nuorten seurassa vanhakin nuortuu ja oppii katsomaan asioita uudesta näkökulmasta.
Päivi Litmanen-Peitsala
Lauttasaari-Seuran kaupunkiympäristötyöryhmän varapuheenjohtaja