25. Merikylpylänpuisto, lauttasaarelaisittain Kasinonranta

Kuvassa Kasinonranta noin vuonna 1915. Nykyisen Kuikkarinne 1:n kohdalla sijainnut Drumsö Casino näkyy taustalla.

Kaikki lauttasaarelaiset tuntevat Merikylpylän puiston paremmin Kasinonrantana. Syy tälle paikalliselle nimitykselle löytyy historiasta. Kauppaneuvos Julius Tallberg osti Lauttasaaren vuonna 1911 edellisen omistajan Wilhelm Wavulinin perikunnalta. Tallberg tarjosi Lauttasaarta Helsingin kaupungille, koska ymmärsi liikemiehenä saaren kehitysmahdollisuudet osana kaupunkia. Kaupunki ei kuitenkaan kiinnostunut Lauttasaaresta, ei edes siitä huolimatta, että Tallberg lopulta tarjosi saarta kaupungille halvemmalla, kuin mitä oli itse siitä maksanut. Koska Lauttasaari jäi Tallbergille, alkoi hän liikemiesosaamisellaan kehittää saarta tähtäimenään tehdä siitä täydellinen huvilakaupunki.

Vuonna 1913 Julius Tallberg rakennutti Hevosenkenkälahden rannalle pienen valkoisen kahvila- ja ravintolarakennuksen, jonka nimeksi hän antoi Drumsö Casino. Lisäksi uimaranta kunnostettiin hienoksi ja Casinon taakse rakennettiin tenniskenttiä. Tallberg osti Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiöltä käytöstä poistettuja hevosraitiovaunuja ja rakennutti radan ns. kartanon laiturilta nykyisen Tallbergin Puistotien päästä Casinolle ja aina Katajaharjuun saakka. Seuraavana vuonna liikenteen Ruoholahden ja Lauttasaaren välillä aloitti Tallbergin hankkima Drumsö-höyrylautta ja hevosraitiotie jatkettiin lauttarantaan, nykyisen sillan kohdalle. Drumsö Casinosta tuli suosittu kesänviettopaikka, jonne tultiin Helsingistä lautalla ja hevosraitiovaunulla.
Kasinonrannan luonto on muuttunut paljon vuosien kuluessa, kun ranta-aluetta on muokattu. Väriläiskinä hiekkakentillä näkyy paikoin pietaryrttiä, hopeahanhikkia ja syysmaitiaista, mutta valtaosa merellisten hiekkarantojen luontaisesta kasvistosta on hävinnyt viimeisten 20 vuoden aikana. Rannalla kasvaa jonkin verran rantavehnää ja morsinkoa, merisinappia näkyy vuosi vuodelta yhä harvemmin. Melkeinpä kuriositeettina voi pitää paria merikaaliyksilöä, jotka ovat sinnitelleet jo useita vuosia Kasinorannan rantapallokentän ja meren välisen kivirivin tuntumassa. Tämän melko suolapitoista vettä vaativan merenrantakasvin Lauttasaaren ja Pikku-Kuivasaaren esiintymät lienevät Suomenlahden itäisimpiä