Lauttasaaren luonto

 
Lauttasaarta rajaavat pohjoispuolelta Seurasaarenselän ja Laajalahden vesialueet, jotka ovat tyypiltään sisäsaaristoa. Etelässä aukeaa Suomenlahti ja eteläiset alueet saaresta ovatkin selvästi ulkosaaristomaisia. Meri vaikuttaa voimakkaasti ilmasto- ja luonto-olosuhteisiin sekä kesällä että talvella. Avomeren läheisyys tasoittaa lämpötilavaihteluita mutta samalla se tuo mukanaan tuulia ja kosteutta. Kevät tulee Lauttasaareen hivenen muuta kaupunkia myöhemmin ja meriveden lämpö viivyttää kesää saarella hieman pidempään.

 
 
Esihistoriallisena aikana Lauttasaari muodostui kolmesta saaresta, jotka sittemmin yhdistyivät vedenpinnan laskiessa ja maan kohotessa. Näiden kolmen huiput muodostavat nykyisin saaren korkeimmet kohdat: Myllykallion, Kotkavuoren ja Veijarivuoren. Näistä korkein on Myllykallio, joka ulottuu 31 metriin ja jonka laella on nykyisin komeat maisemat tarjoava lintutorni.
 
Edellä mainitut mäet sekä Länsiulapanniemi ja Särkiniemen puisto ovat saaristolle tyypillisiä avokallioita. Urheilupuiston, Ruukinlahdenpuiston ja Lahnalahdenpuiston alueella on savikkoa, muuten Lauttasaaren maaperä on kitkamaata.
 
Lemissaari on liitetty täytöin pääsaareen, samoin Koivusaari ja Leppäsaari toisiinsa. Pajalahden puisto ja Lohiapajanlahden venesatama ovat täytemaalla. Muualla on rantaviiva pääosin säilynyt luonnonmukaisena, vaikkakin kaupunginpuoleista rantaa on viime vuosina rakennettaessa muutettu.
 
Arvokkaat luontoalueet
 
Lauttasaaren rannoilta löytyy monenlaisia merenrantatyyppejä. Vaskiniemen eteläranta on lajistoltaan rikasta rantalehtoa, Länsiulapanniemestä ja muilta kallioalueilta löytyy karua männikköä, joka sekin suojelee varsin monipuolista kasvi- ja eläinkuntaa. Lauttasaaren sisäosissa on säilynyt rakentamattomia ja lähellä luonnontilaa olevia alueita, esim. Myllykallio. Kotkavuori sekä Kyylyodontien varsi ja Urheilupuiston alue Nacka-puiston ohella. rannat ja nämä luonnontilaisen kaltaisina säilyneet alueet ovat linnustoltaan ja muulta eläimistöltään rikkaita. Hevosenkenkälahdella sijaitseva Tiirasaari on rauhoitettu vesilintujen pesimäpaikka.
 
Lauttasaaren kasvistoltaan arvokkaimmiksi ranta-alueiksi on arvioitu Särkiniemenpuiston ja Veijarivuorenpuiston rannat, Hevosenkenkälahden ja Takaniemen rannat, Vaskiniemen ja Riihilahden rannat, Koivusaaren eteläpää, Katajaharjunniemen itäranta, Lemissaari ja Koirakivenniemi. Sisäosista arvokkaita ovat Myllykallio, Kotkavuori ja Kyyluodontien viherkaista.
 
Edellä mainituista alueista luontotyyppinsä takia suojeltuja ovat rantaniityt Veijarivuoressa, Särkiniemessä, Takaniemessä sekä Koivusaaren eteläosissa. 

 
Lauttasaaren eteläkärki on osa Helsinkipuistoa, joka on muodostettu luonnon ja kulttuurin kannalta edustavasta osasta Helsingin maisemaa. Puisto merkittiin osana Helsingin yleiskaava 2002 -työtä ja sen edustavuudesta ja käytöstä löydät lisää tietoa kaupunkisuunnitteluviraston projektisivustolta. 
 
 
TIETOA LAUTTASAAREN LUONNOSTA
 
Lindén Christina: Lauttasaari - kotipaikka ja lähiympäristö
Artikkeli on julkaistu Lauttasaaren luontoatlas -kirjassa.
 
Tietoja linnuista: http://www.tringa.fi/