Yleiskaava on kaupungin maankäytön ja liikenteen järjestämisen yleispiirteinen suunnitelma, joka kattaa koko kaupungin ja ohjaa asemakaavoitusta. Sitä edeltää maakuntakaava, joka määrittelee maankäytön esimerkiksi Uudenmaan mittakaavassa.  Helsingissä on voimassa Yleiskaava 2002 -nimetty suunnitelma, joka näyttää Lauttasaaren osalta alla näkyvältä.

 

Yleiskaavakartassa olevat merkinnät ovat yleispiirteisiä, ne kertovat, mihin käyttöön alue pääasiassa varataan. Vihreät värit merkitsevät puistoa ja metsää. Keltainen merkitsee aluetta, jolle voi rakentaa pääasiassa omakoti- ja rivitaloja ja ruskea väri aluetta, jolle voi rakentaa pääasiassa kerrostaloja. Kirkas punainen on liikekeskusalue. Violetti viiva on moottoriliikennetie ja musta katkoviiva suunniteltu metroreitti.

 

Valkoinen s-alue Koivusaaren paikkeilla on merkintä, joka kertoo, että alueen kohtalo on päättämättä. Koivusaarei-kysymys tullee esille vuoden 2006 aikana, jolloin Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto esittää ajatuksensa alueen kohtalosta. Yleiskaava 2002:n käsittelyn aikana esillä oli nykyisen 9 hehtaarin saaren alueen muodostamista merentäytöin jopa yli 50 hehtaarin, tuhansien asukkaiden ja työpaikkojen alueeksi. Tähän suunnitelmaan kuului myös Koivusaaren metroaseman ja Länsiväylän rinnakkaisteiden rakentaminen. 

 

 

Toinen yleiskaava 2002:ssa näkyvä iso muutos Lauttasaaren nykyilmeeseen verrattuna on ajatus niin sanotusta Katajaharjun kannesta, eli Länsiväylän pälle tulevasta kerostalorakentamisesta.

 

Kun haluat tarkemmin tutustua yleiskaava 2002:n merkintöihin ja säännöksiin, vieraile Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavoitusta koskevilla sivuilla.

 

Asemakaavoilla ja asemakaavan muutoksilla luodaan edellytykset rakentamiselle. Asemakaavalla säädellään mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka paljon saa rakentaa. Määräykset koskevat myös rakennusten korkeuksia, katujen leveyksiä sekä muita alueen rakenteeseen ja kaupunkikuvaan vaikuttavia seikkoja. Rakentaminen voi alkaa kun kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman. Kaavoitusprosessi kestää yleensä vähintään vuoden ja saattaa viedä useitakin vuosia.

 

Lauttasaari on kokonaan asemakaavoitettu, mutta aika ajoin näihin kaavoihin haetaan esimerkiksi omistajien taholta muutosta. Kaavoituksen käynnistäjänä voi olla myös kaupunki. Lauttasaaren kaavat ovat hyvin eri ikäisiä, sillä pääosa saaren ilmeestä syntyi jo 1940-1960-luvuilla.

 

Ajankohtaisimpia asemakaavatason muutoksia tullevat lähivuosina olemaan:

* Vattuniemen alueen teollisuus- ja liiketilojen muuttaminen asuntokäyttöön,

   yleensä tontti kerrallaan. Muutokset koskevat muuta Heikkiläntien eteläpuoleista

   aluetta, paitsi kortteleita Melkonkadun ja Itälahdenkadun välissä sekä ns.

   pienteollisuusaluetta Veneentekijäntien vierellä.

* Katajaharjun kannen ja Myllykallion reunan kaavoittaminen asuntokäyttöön.

* Lohiapajanlahden venesatama-alueiden muutos asuinkäyttöön ja satamien

   siirtäminen ulommas.

* Mahdolliset Koivusaaren alueen merentäyttömuutokset.

* Mahdollisen metron vaatimat muutokset Lauttasaaren ostoskeskuksen ja

   Gyldenintien alueella.

 

Katajaharjun kannen ja Myllykallion reunan suunnittelualue

 

Suunnitteilla olevista asemakaavoista löydät tietoa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston palvelusta, jossa karttaa klikkaamalla tai katuosoitteen avulla voi tarkistaa, mitä aluetta koskevaa on meneillään.

Kartta/asiakirjapalvelun löydät Suunnitelmat kartalla -osoitteesta: http://kartta.hel.fi/hanke/

 

Hakunäkymä kaupunkisuunnitteluviraston karttapalvelusta

 

Mikäli joku suunnitelma on juuri nyt ajankohtainen ja siihen odotetaan mielipidettä, löytyvät tiedot kaupunkisuunnitteluvitraston Nähtävillä nyt -palvelusta.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston palveluissa näkyvät asemakaava- ja muut suunnittelukohteet niiltä osin kuin ne ovat vielä kaavoituksessa kesken. Mikäli kaava on jo hyväksytty ja menossa on esimerkiksi rakennuslupahakemus, ei kohde vättämättä näy. Palvelusta puuttuvat myös ne kohteet, joiden muutoksista on vasta ollut puhetta. Näistä saat tietoa vain henkilökohtaisin keskusteluin. Yhteystietoja  kaupunkisuunnitteluvirastoon, kiinteistövirastoon ym. löydät  osoitteen www.hel.fi kautta.

 

Lauttasaari-Seura julkaisee parhaansa mukaan tietoja meneillään olevista, ajankohtaisista hankkeista tämän sivuston Tapahtumat ja Uusimmat tiedotteet -osioissa.

 

 

 

 

Janhunen, Martti: Lauttasaaren rakentamisen vaiheita, Helsinki 1981, Lauttasaaren säätiö

 

Lauttasaaren rakennettu ympäristö, toim. Tuulikki Kupiainen, Helsinki 1983, Lauttasaari-Seura –Drumsö-Sällskapet r.y.

 

Lauttasaari kaupunki kaupungissa, toim. Olli Manninen, Helsinki 1995, Lauttasaari-Seura – Drumsö-Sällskapet

 

Pesonen, T. : Lauttasaaren yleiskaavallinen kokonaistarkastelu. Helsingin yleiskaava 2002, esiselvitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston selvityksiä 2000:2.

 

Staffans, Aija: Vaikuttavat asukkaat. Vuorovaikutus ja paikallinen tieto kaupunkisuunnittelun haasteina. Yhteiskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja A 29. Espoo 2004. Teknillinen korkeakoulu

 

Tarjanne, Hilla: Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2003: Helsingin rakennuskulttuuri, Lauttasaaren rakennusinventointi, Helsinki

 

Uino, Ari: Lauttasaaren historiallisia vaiheita Julius Tallbergin ajasta 2000-luvulle, Lauttasaaren säätiö – Drumsöstifterlsen 1945-2005, Seinäjoki, Lauttasaaren säätiö

 

Vuosikymmenten rakennukset Lauttasaaressa, toim. Markku Tanner, Helsinki 1997, Lauttasaari-Seura