Lauttasaarta uhkaa massiivinen tiivistäminen

Seura totesi valtuustoryhmille lähettämässään kirjelmässä, että Lauttasaarta on koko 2000-luvun ajan tiivistetty poikkeusluvilla voimakkaasti. Alueella on jo nyt 22 000 asukasta. Alueen julkiset palvelut ovat riittämättömät. Saarella on suuri vajaus päiväkoti- ja koulupaikoista. Terveyskeskuksen toiminnot ovat alimitoitettuja. Lisäksi suunniteltu Koivusaaren alue tukeutuisi pääasiassa Lauttasaaren jo ennestään kuormitettuihin palveluihin.

Ylimitoitettu rakentaminen on uhka Lauttasaaren omaleimaisuudelle

Helsinkiin suunnitteilla oleva uusi yleiskaava oli kaupunginvaltuuston käsittelyssä 5. toukokuuta. Yleiskaavassa Lauttasaareen ehdotetaan nykyistä tiiviimpää rakentamista. Seura on huolissaan alueen massiivisista tiivistyssuunnitelmista. Kaavakartassa aluevarauksia on merkitty niin, että saarella voisi olla tulevaisuudessa jopa 40 000 asukasta. Se ylittäisi yleiskaavan mukaisen väestösuunnitteen eikä ole kestävän kehityksen mukainen. Tuloksena olisi liian tiivis kaupunkiympäristö kaikkine haittavaikutuksineen. Seurauksena voisi olla voimakas muutto alueelta Espoon suuntaan. Se olisi Helsingin kannalta huono ratkaisu.

Yleiskaavassa korostetaan Helsingin merellisyyttä. Lauttasaari on nykyisin omaleimainen, elinvoimainen asuinalue. Sen ainutlaatuisuutta ja kiinnostavuutta ei saa tuhota ylimitoitetulla kaavoituksella. Arvokkaiden luontokohteiden ja riittävien virkistysalueiden säilyttämisen lisäksi on varmistettava alueen rakennustaiteellisesti arvokkaiden kohteiden säilyttäminen ja merellisten elinkeinojen toimintaedellytykset.

Kaavaehdotus johtaa avointen näkymien sulkeutumiseen ja siihen, että läntisen sisääntuloväylän merinäkymät menetetään. Tällä on haitallinen vaikutus koko Helsingin imagolle.

Kaupunkibulevardi on taloudellinen riski

Kaavaehdotuksessa esitetty moottoriteiden muuttaminen kaupunkibulevardiksi edellyttää, että Helsinki hankkii tiealueet omistukseensa, jotta voi kaavoittaa ne asumiseen. Tiealueen ostosta, katujen rakenteista ja kunnossapidosta huolehtiminen tarkoittavat välittömästi suuria investointeja ja jatkuvia käyttökustannuksia. Katetta investoinnille voi saada vasta vuosien jälkeen, kun asemakaava mahdollistaa rakentamisen. Siksi kaupunkibulevardi on Helsingille taloudellinen riski.

Länsiväylän bulevardisointi sisääntuloväylistä vaikeinta

Länsiväylä on Helsingin vilkkain sisääntuloväylä, jossa kulkee noin 70 000 autoa vuorokaudessa. Metrosta huolimatta lännestä keskustaan suuntautuva autoliikenne ennusteiden mukaan lisääntyy. Länsiväylä menee saaren läpi eikä kiertoteitä ole. Sen bulevardisointi on kaikista Helsingin sisääntuloväylistä vaikeinta.

Länsiväylän muuttaminen kaupunkibulevardiksi vaikuttaisi ratkaisevasti seutuliikenteeseen ja toisi Lauttasaaren kohdalle erittäin suuria ruuhkia. Väylän ruuhkautuminen johtaisi kaupungin omien arvioiden mukaan liikenteen osittaiseen siirtymiseen Lauttasaaressa asuinkaduille, joista tulisi ruuhkaisia, meluisia ja jalankulkijoille ja pyöräilijöille turvattomia. Liikennepäästöt ja turvallisuusriskit laajentuisivat uusille alueille.

Helsingin teettämän ilmanlaatuselvityksen (KSV 2014:29) mukaan liikenteen pienhiukkaspäästöt aiheuttavat Länsiväylän liikennemäärillä suuren terveysriskin. Nykyliikennemäärillä asunnot tulisi suositusten mukaan rakentaa kauemmaksi kuin 140 metrin päähän väylästä johtuen huonosta ilmanlaadusta. Tällöin kyseessä ei olisi enää kaupunkibulevardi. Lisäksi liikenteen melu on alueella niin kovaa, että esimerkiksi Koivusaaren alueelle on suunniteltu jopa viisi metriä korkeita meluaitoja. Bulevardisointi ei juurikaan helpottaisi meluongelmaa.

Terveys- ja turvallisuusriskien johdosta bulevardisointi ei mahdollista niin mittavaa uudisrakentamista, mitä kaavaehdotuksessa esitetään. Mikäli kaupunkibulevardimalliin ylipäätään halutaan siirtyä, sen toimivuus ja vaikutukset erityisesti Länsiväylän alueella tulee selvittää nykyistä perusteellisemmin.

Yleiskaava selkeäksi

Yleiskaavakartta on sitova. Siksi on välttämätöntä, että siinä määritetään maankäyttömuoto yksiselitteisesti. Jokaisen aluevarauksen tulee perustua riittäviin selvityksiin, eikä oleellisia maankäyttömuotoja saa jättää ratkaistavaksi enää asemakaavavaiheeseen. Yksiselitteinen, selkeä ilmaisutapa mahdollistaa asukkaiden vaikuttamismahdollisuuden ja varmistaa selkeät päätökset tulevaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta varten.

Näistä syistä yleiskaavaehdotusta Lauttasaaressa tulisi Seuran mielestä muuttaa seuraavasti

•Yleiskaavakartta tulee piirtää siten, että siinä on esitetty yksiselitteiset aluerajat, pohjakartta nykytilanteesta ja liittyminen ympäröiviin kuntiin. Kartasta tulee ilmetä selvästi viherkäytävät varsinkin ranta-alueilla. Pikselikartta on liian ylimalkainen. Se vaikeuttaa liikaa asukkaiden mahdollisuuksia osallistua kaavoitusprosessiin eikä ohjaa riittävän tarkasti asemakaavoitusta.

•Kaikki uudet rakentamismerkinnät tulee poistaa Länsiväylän ympäriltä Lauttasaaren liikuntapuiston alueelta ja Lahnalahdentieltä itään. Kotkavuoren alue tulee merkitä viheralueeksi. Kaavassa tulee näkyä viherkäytävät rannoilla sekä Myllykallion ja Länsiulapanniemen puiston välillä.

•Kaavan rakentamistehokkuuksia tulee tuntuvasti alentaa Lauttasaaressa.

•Lauttasaareen merkityt viheralueet ja luonnonsuojelualueet tulee säilyttää. Lisää meren täyttämistä ei tule sallia.

•Melkki tulee merkitä virkistysalueeksi. Sen rakentamisen vaikutuksia ei ole selvitetty. Helsinki tarvitsee lähisaaria virkistyskäyttöön.

•Pysyvien päiväkoti- ja koulutilojen vajaus tulee ratkaista yleiskaavaprosessin aikana eikä uutta asutusta alueelle tule esittää ennen kuin tämä ongelma on ratkaistu.

•Koivusaari tulee merkitä selvitysalueeksi, koska kaupunginvaltuusto (päätös 14.1.2015) toi esiin tarpeen selvittää, voidaanko Länsiväylä muuttaa kaupunkibulevardiksi.