Lauttasaari

 
 
Lauttasaari on miltei 23 000 lauttasaarelaisen kotisaari ja huomattavasti useamman pääkaupunkiseutulaisen merellinen virkistysalue. Täällä kohtaavat rannikko ja avomeri, suomenkieliset ja ruotsinkieliset, vireä nykyaika ja pitkät perinteet.



Tyypillinen lauttasaarelainen arvostaa kaupunginosansa merellisyyttä. Arjessa tarvittava löytyy yleensä kävelyetäisyydeltä. Helsingin keskustaan sekä Espoon kauppakeskuksiin on lyhyt matka ja sujuvat joukkoliikenneyhteydet.
 
Tyypillinen lauttasaarelainen asunto on yksiö, kaksio tai kolmio kerrostalossa. Saarella on kuitenkin runsaasti myös omakotitaloja ja rivitaloja eritoten 1950-luvulta. Asumisesta tekee väljää ja mukavaa ympäröivä luonto. Sen monimuotoisuudesta lauttasaarelaiset nauttivat vuodenajasta riippumatta.
 
Lauttasaaressa viihdytään. Uusi asunto etsitään mielellään omalta saarelta. Jopa paikallinen nuoriso viettää hyvin paljon iltojaan omalla saarella keskustan läheisyydestä huolimatta.
 

Liikenneyhteydet

Ajantasaiset tiedot reiteistä ja aikatauluista löydät HSL:n reittioppaasta, tässä linkki
 

Nähtävyyksiä

Luonto ja meri, tyypilliset sodanjälkeisen arkkitehtuurin kokonaisuudet esim. Isokaaren ja Gyldenintien alueilla, Krimin sodan aikaiset linnoitusrakenteet muun muassa Särkiniemessä ja Länsiulapanniemessä, Lauttasaaren kartanon alue (mm. 1700-luvulta peräisin oleva entinen päärakennus Punainen Huvila, nykyinen Lauttasaaren kotiseututalo), Lauttasaaren kirkko, ilmapuolustuksen muistomerkit Myllykalliolla ja Särkiniemessä.
 
Lauttasaaren merenrantaalueet ovat säilyneet suurelta osin rakentamattomina. Alueella ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut merenrantaniityt Särkiniemen rannassa, Veijarivuoren rannassa, Takaniemessä ja Koivusaaressa. Tärkeitä virkistysalueita ovat Särkiniemenpuisto ja Veijarivuorenpuisto - (lauttasaarelaisittain Ryssänkärki), Hevosenkenkälahden uimaranta  (lauttasaarelaisittain Kasinonranta), Lauttasaaren liikuntapuisto (lauttasaarelaisittain Pyrkkä/Pyrkkäri/Pyrkka), Myllykallion puisto lintutorneineen, useita venesatamia ympäri saarta, mökkialueet Särkiniemessä, Veijarivuorenpuistossa ja Länsiulapanniemessä, saaren keskustan puistoalueet.
 

Lauttasaaren kasvu nopeaa

Lauttasaari on 1900-luvun aikana kehittynyt keskikokoisen kunnan kokoiseksi kaupunginosaksi. Vielä 1900-luvun alkukymmeninä saaren kansoittivat huvilaasukkaat. Siltayhteyden valmistumisen jälkeen 1930-luvulla alkoi suuri muutos: ensimmäiset kerrostalot nousivat kartanon peltojen keskelle ja rakentaminen jatkui voimakkaana aina 1960-luvulle. Suurin osa Lauttasaaren asuntokannasta on peräisin tuolta kasvun kaudelta ja huomattavaa rakentamista on uudelleen virinnyt aivan viime vuosina.
 
Lauttasaaren historiaa ovat rytmittäneet liikenneyhteydet. Ensin yhteys muuhun maailman toimi vain vesitse. Ensimmäinen silta yhdisti saaren kaupunkiin vuodesta 1935. Länsiväylä halkaisi saaren 1960-luvulla. Vuonna 2016 alkaa liikennöidä Länsimetro. Liikenneolojen uudistuminen on aina merkinnyt Lauttasaaren ilmeen voimakasta muokkautumista. Myös metro tulee nopettamaan jo ennestään kiivasta rakentamista saarelle.
 
Lauttasaaren vestömäärä on ollut 2000-luvun alusta nopeassa kasvussa voimakkaan täydennysrakentamisen vuoksi. Vuodesta 2000 vuoteen 2015 saaren väestö kasvoi noin 4000:lla, ja kasvu jatkuu yhtä nopeana. Tämä on herättänyt suurta huolta asukkaissa, koska alueen palvelut eivät ole pysyneet lisärakentamisen vauhdissa. Myös saaren luonnonläheisyys on vaarantumassa kovan tiivistämisen seurauksena.
 

Merellinen asuinympäristö

Lauttasaari on leimallisesti merellinen kaupunginosa. Tiiviistä asumisesta huolimatta alueella on vielä jäljellä muutamia yhtenäisiä viheralueita rannan tuntumassa sekä saaren keskustaa halkovat puistovyöhykkeet. Mittaa Lauttasaarella on rannalta rannalle enimmillään 2,5 kilometriä, joten rantoja kiertävien kävelyteiden lenkki on alle 10 kilometriä.
 
Lauttasaarelaisen on välttämätöntä sietää kosteutta ja viimaa. Meri on useimpina talvina vailla jääpeitettä ja siksi talviset tuulet ovat mantereen puhureita kosteampia. Meri siis karaisee – mutta myös hellii. Lauttasaari sijaitsee selvästi mantereesta irrallaan, joten sisämaan sateet jäävät kesäpäivinä usein saapumatta ja Kasinonrannalla paistatellaan päivää samaan aikaan kun Pohjois-Helsingissä sataa.
 

Nykyaikaista yritystoimintaa

Lauttasaari tarjoaa työpaikan tuhansille pääkaupunkiseudulla asuville. Eteläinen Vattuniemen alue muodostui 1930-1960 -luvuilla pienteollisuuden kotipaikaksi. Alueen asemakaavaa muutettiin 1980-luvulla, jolloin rakennusoikeutta vähennettiin ja tavoitteeksi otettiin asumisen ja palveluiden yhteisalue. Koko 2000-luvun teollisuustontteja on muutettu asumiseen kiivasta vauhtia. Muutoksesta huolimatta Lauttasaari säilyttänee elinkeinotoimintansa vireyden.
 
Meren läheisyys näkyy myös yrityselämässä. Varsinkin Vattuniemessä toimii runsaasti veneilyä palvelevia yrityksiä.

LISÄÄ TIETOA LAUTTASAARESTA NETISSÄ

Lauttasaari wikipediassa

Tutustu rakennettuun Lauttasaareen Helsingin rakennusinventoinnissa

Lauttasaaren Säätiön julkaisema kuvahistoriikki Lauttasaaresta

Lauttasaaren kotikaupunkipolulku

Lauttasaarta koskevia tilastoja löytyy Helsingin kaupungin tilastojulkaisusta

Lauttasaaren kartta