YLE uutisoi Lauttasaaren kouluahdingosta

Lauttasaaren koulutilojen puute oli esillä YLE:n uutisissa 15. toukokuuta.

Katso lähetys tästä linkistä

Jättipäiväkoti tulossa Isokaarelle

isokaaren pk

Lauttasaareen aiotaan rakentaa jättipäiväkoti Isokaarelle. Päiväkotiin on tulossa 225 hoitopaikkaa kahteen kerrokseen. Paikka sijaitsee metsäisellä tontilla Isokaarella, vastapäätä LYK:n rakennusta.

Päiväkotiin suunniteltujen hoitopaikkojen määrä on hieman laskenut alkuperäisestä 250 paikasta. Helsingissä on rakenteilla vain yksi yhtä suuri päiväkoti, Franzenia Torkkelinmäellä. Keskimäärin helsinkiläisissä päiväkodeissa on nykyään 79 lasta.

Isokaaren päiväkodin pinta-ala olisi 2 500 kerrosneliötä, ja se on suunniteltu kahteen kerrokseen. Mikäli rakennuksesta tehtäisiin yksikerroksinen, ei tontille jäisi suositusten mukaista 20 neliön leikkitilaa lasta kohti.

Päiväkotitontin alue on yleiskaavassa määritelty viheralueeksi, joka toimii osana Myllykallion ja Länsiulapanniemen yhdistävää ekologista käytävää. Nykyään alue on luonnontilaista metsää.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 19. toukokuuta ja päätyi kannattamaan Isokaaren päiväkotia esitetyssä muodossa. Päätöksen jälkeen asemakaava tulee vielä nähtäville 30 päivän ajaksi.

Seuran kanta päiväkotiasiaan

Lauttasaari-Seura on pitänyt Isokaaren päiväkotihanketta sinänsä erittäin tarpeellisena. Seura kuitenkin kritisoi päiväkodin suurta kokoa. Seura esitti, että Isokaaren päiväkodin paikkamäärä puolitettaisiin ja sen lisäksi saarelle rakennettaisiin toinen noin sadan lapsen päiväkoti lähemmäs saaren keskustaa.

Seura ja lähitienoon asukkaat moittivat kannanotoissaan päiväkodin alkuperäisiä liikennejärjestelyjä, joita esityksessä onkin nyt muutettu järkevämmiksi. Myös päiväkodin sijoittelua tontille on muutettu Seuran toivomaan suuntaan.

Seura on huolestunut myös yleiskaavaan merkityn viherkäytävän kaventumisesta.

Seura korosti kannanotossaan, että Lauttasaaren päiväkotien ja koulutilojen sijainti pitäisi suunnitella kokonaisuutena. Nyt aluetta rakennetaan tontti kerrallaan. Kokonaistarkastelu on tehtävä ennen kuin uudessa yleiskaavassa aletaan suunnitella uutta rakentamista saarelle.

Pusan ateljeekodille purkutuomio

pusa1

Taidemaalari Unto Pusan ateljeekoti Katajaharjun Luoteisväylällä on saanut käytännössä purkutuomion. Päätöksen asiassa teki Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta. Kaavamuutosta haki Suomen Kulttuurirahasto, jonka hallintaan talo tontteineen on aikanaan päätynyt.

Unto Pusa oli merkittävä suomalainen taidemaalari ja professori, joka kuoli 1973. Vuonna 1950 rintamamiestontille valmistunut taiteilijatalo on aikanaan suojeltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena.

Suojelupäätöksestä huolimatta talossa ei ole tehty korjaustoitä, vaikka rakenteissa havaittiin ongelmia jo vuonna 2003. Kulttuurirahaston mukaan taloa ei enää voida suojella talon huonon kunnon takia. Rahasto on halunnut rakentaa paikalle asuntoja.

Talon kohtalosta on kiistelty vuosia, ja viime vuosina se on ollut pressun alla muun muassa ateljeen vesikaton romahdettua.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös edellyttää, että rakennuksen vaiheet ja nykytila tallennetaan valokuvaamalla.

 

Lauttis myydään sijoitusyhtiölle

 

lauttis

YIT on päättänyt myydä rakenteilla olevan kauppakeskus Lauttiksen Kiinteistörahasto Aberdeen European Balanced Property Fundille. Sopimuksen kokonaisarvo on yli 40 miljoonaa euroa. Asiasta kertoi Rakennuslehti.

Lauttiksen rakentaminen aloitettiin viime vuonna, ja sen on määrä valmistua vuoden 2016 lopussa. Lauttiksen päälle sijoittuvien asuntojen rakentaminen alkaa kesällä, ja niiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 aikana.

Kokonaisuudessaan kauppakeskus Lauttis käsittää noin 6 000 kerrosneliötä liiketilaa. Tiloista on vuokrattu noin 75 prosenttia, ja keskeisiä vuokralaisia ovat Kesko, HOK-Elanto ja Alko.

Kiinteistöön kuuluu myös maanalaiset pysäköintitilat, jotka ovat yhteisiä asiakkaille, kauppakeskuksen yhteyteen valmistuvien asuinrakennusten asukkaille sekä metron liityntäpysäköinnille.

Kauppakeskuksen rakentaminen on edennyt aikataulun mukaisesti. Louhintatyöt on saatu päätökseen, ja runkotyöt ovat käynnissä. 

Ilmoita tapahtumista Lauttasaari.fi:ssä

Lauttasaari.fi tarjoaa alueen yhteisöille ja yksityisille mahdollisuuden ilmoittaa kiinnostavista tapahtumista maksutta. Voit liittää ilmoitukseesi myös kuvan sekä merkitä tapahtuman sijainnin karttapalveluun. Tapahtuman ajankohta valitaan suoraan ilmoituslomakkeessa olevasta kalenterista.

Tapahtumat eivät tule julkisiksi välittömästi, vaan vasta moderaattorin tarkastuksen jälkeen. Emme julkaise puhtaasti kaupallisten tilaisuuksien mainoksia.

Julkistamisen jälkeen tapahtumat löytyvät näiden sivujen kohdasta Ajankohtaista > tapahtumat.
Osa tapahtumista voidaan nostaa myös lauttasaari.fi:n etusivulle.

Käy tutustumassa palveluun täällä

Liity hyvään Seuraan!

kehoitus

Lauttasaari-Seura toivottaa sinut tervetulleeksi toimintaansa. Haluamme yhdessä tehdä saaresta Helsingin viihtyisimmän paikan elää. Tavoitteemme on muun muassa saada alueen julkiset palvelut kuntoon ja estää hallitsematon lisärakentaminen alueella. Puolustamme alueen kauniita luontoarvoja ja saaren hienoja rakennettuja ympäristöjä. Lisäksi haluamme toimia saaren asukkaiden yhteisöllisyyden ja kotiseutuhengen lujittamiseksi.

Lauttasaari-Seuralla on virallinen asema alueen kaupunginosayhdistyksenä, jota Helsingin kaupungin on kuultava esimerkiksi alueen kaavoittamisessa.

Seuran jäsenmaksu on yksilöjäseniltä 20 euroa vuodessa. Liity mukaan toimijaksi tai kannatusjäseneksi. Liittymislomakkeen löydät klikkaamalla tätä linkkiä.

 

 

Ranta muuttui varikoksi

rannan varikko

Katajaharjussa on luonnonkauniiseen rantamaisemaan tehty ruma varikko. Paikka sijaitsee vastapäätä Pyrkän kenttää, kadun toisella puolella. Vieressä on lintubongareiden suosima rantametsä. Lähimetsässä on myös lepakkojen asuinalue. Paikka olisi ihanteellinen pysähtymispaikka, jos siihen pantaisiin penkit.

Lauttasaaren puistoalueiden hoito on ylipäänsä heikentynyt huomattavasti sinä aikana kun hoito on ulkoistettu yksityiselle firmalle. Lauttasaari-Seura pyrkii ottamaan asian esiin kaupungin virkamiesten kanssa.

Raju rakentaminen uhkaa Lauttasaarta

yleiskaavakuva

Lauttasaari-Seura on huolissaan alueen massiivisista tiivistyssuunnitelmista. Helsingin uusi yleiskaava antaisi mahdollisuuden rakentaa saarelle asuntoja jopa 18 000 uudelle asukkaalle. Seura on kääntynyt asiassa kaikkien kaupunginvaltuustoryhmien puoleen.

Yleiskaava oli kaupunginvaltuston käsittelyssä 5. toukokuuta. Seura totesi valtuustoryhmille lähettämässään kirjelmässä, että Lauttasaarta on koko 2000-luvun ajan tiivistetty poikkeusluvilla voimakkaasti. Alueella on jo nyt 22 000 asukasta. Alueen julkiset palvelut ovat riittämättömät. Saarella on suuri vajaus päiväkoti- ja koulupaikoista. Terveyskeskuksen toiminnot ovat alimitoitettuja. Lisäksi suunniteltu Koivusaaren alue tukeutuisi pääasiassa Lauttasaaren jo ennestään kuormitettuihin palveluihin.

Ylimitoitettu rakentaminen on riski Helsingille

Yleiskaavassa Lauttasaareen ehdotetaan nykyistä tiiviimpää rakentamista. Kaavakartassa aluevarauksia on merkitty niin, että saarella voisi olla tulevaisuudessa jopa 40 000 asukasta. Se ylittäisi yleiskaavan mukaisen väestösuunnitteen eikä ole kestävän kehityksen mukainen. Tuloksena olisi liian tiivis kaupunkiympäristö kaikkine haittavaikutuksineen. Seurauksena voisi olla voimakas muutto alueelta Espoon suuntaan. Se olisi Helsingin kannalta huono ratkaisu.

Yleiskaavassa korostetaan Helsingin merellisyyttä. Lauttasaari on nykyisin omaleimainen, elinvoimainen asuinalue. Sen ainutlaatuisuutta ja kiinnostavuutta ei saa tuhota ylimitoitetulla kaavoituksella. Arvokkaiden luontokohteiden ja riittävien virkistysalueiden säilyttämisen lisäksi on varmistettava alueen rakennustaiteellisesti arvokkaiden kohteiden säilyttäminen ja merellisten elinkeinojen toimintaedellytykset.

Kaavaehdotus johtaa avointen näkymien sulkeutumiseen ja siihen, että läntisen sisääntuloväylän merinäkymät menetetään. Tällä on haitallinen vaikutus koko Helsingin imagolle.

Kaupunkibulevardi on taloudellinen riski

Kaavaehdotuksessa esitetty moottoriteiden muuttaminen kaupunkibulevardiksi edellyttää, että Helsinki hankkii tiealueet omistukseensa, jotta voi kaavoittaa ne asumiseen. Tiealueen ostosta, katujen rakenteista ja kunnossapidosta huolehtiminen tarkoittavat välittömästi suuria investointeja ja jatkuvia käyttökustannuksia. Katetta investoinnille voi saada vasta vuosien jälkeen, kun asemakaava mahdollistaa rakentamisen. Siksi kaupunkibulevardi on Helsingille taloudellinen riski.

Länsiväylän bulevardisointi sisääntuloväylistä vaikeinta

Länsiväylä on Helsingin vilkkain sisääntuloväylä, jossa kulkee noin 70 000 autoa vuorokaudessa. Metrosta huolimatta lännestä keskustaan suuntautuva autoliikenne ennusteiden mukaan lisääntyy. Länsiväylä menee saaren läpi eikä kiertoteitä ole. Sen bulevardisointi on kaikista Helsingin sisääntuloväylistä vaikeinta.

Länsiväylän muuttaminen kaupunkibulevardiksi vaikuttaisi ratkaisevasti seutuliikenteeseen ja toisi Lauttasaaren kohdalle erittäin suuria ruuhkia. Väylän ruuhkautuminen johtaisi kaupungin omien arvioiden mukaan liikenteen osittaiseen siirtymiseen Lauttasaaressa asuinkaduille, joista tulisi ruuhkaisia, meluisia ja jalankulkijoille ja pyöräilijöille turvattomia. Liikennepäästöt ja turvallisuusriskit laajentuisivat uusille alueille.

Helsingin teettämän ilmanlaatuselvityksen (KSV 2014:29) mukaan liikenteen pienhiukkaspäästöt aiheuttavat Länsiväylän liikennemäärillä suuren terveysriskin. Nykyliikennemäärillä asunnot tulisi suositusten mukaan rakentaa kauemmaksi kuin 140 metrin päähän väylästä johtuen huonosta ilmanlaadusta. Tällöin kyseessä ei olisi enää kaupunkibulevardi. Lisäksi liikenteen melu on alueella niin kovaa, että esimerkiksi Koivusaaren alueelle on suunniteltu jopa viisi metriä korkeita meluaitoja. Bulevardisointi ei juurikaan helpottaisi meluongelmaa.

Terveys- ja turvallisuusriskien johdosta bulevardisointi ei mahdollista niin mittavaa uudisrakentamista, mitä kaavaehdotuksessa esitetään. Mikäli kaupunkibulevardimalliin ylipäätään halutaan siirtyä, sen toimivuus ja vaikutukset erityisesti Länsiväylän alueella tulee selvittää nykyistä perusteellisemmin.

Yleiskaava selkeäksi

Yleiskaavakartta on sitova. Siksi on välttämätöntä, että siinä määritetään maankäyttömuoto yksiselitteisesti. Jokaisen aluevarauksen tulee perustua riittäviin selvityksiin, eikä oleellisia maankäyttömuotoja saa jättää ratkaistavaksi enää asemakaavavaiheeseen. Yksiselitteinen, selkeä ilmaisutapa mahdollistaa asukkaiden vaikuttamismahdollisuuden ja varmistaa selkeät päätökset tulevaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta varten.

Näistä syistä yleiskaavaehdotusta Lauttasaaressa tulisi Seuran mielestä muuttaa seuraavasti

•Yleiskaavakartta tulee piirtää siten, että siinä on esitetty yksiselitteiset aluerajat, pohjakartta nykytilanteesta ja liittyminen ympäröiviin kuntiin. Kartasta tulee ilmetä selvästi viherkäytävät varsinkin ranta-alueilla. Pikselikartta on liian ylimalkainen. Se vaikeuttaa liikaa asukkaiden mahdollisuuksia osallistua kaavoitusprosessiin eikä ohjaa riittävän tarkasti asemakaavoitusta.

•Kaikki uudet rakentamismerkinnät tulee poistaa Länsiväylän ympäriltä Lauttasaaren liikuntapuiston alueelta ja Lahnalahdentieltä itään. Kotkavuoren alue tulee merkitä viheralueeksi. Kaavassa tulee näkyä viherkäytävät rannoilla sekä Myllykallion ja Länsiulapanniemen puiston välillä.

•Kaavan rakentamistehokkuuksia tulee tuntuvasti alentaa Lauttasaaressa.

•Lauttasaareen merkityt viheralueet ja luonnonsuojelualueet tulee säilyttää. Lisää meren täyttämistä ei tule sallia.

•Melkki tulee merkitä virkistysalueeksi. Sen rakentamisen vaikutuksia ei ole selvitetty. Helsinki tarvitsee lähisaaria virkistyskäyttöön.

•Pysyvien päiväkoti- ja koulutilojen vajaus tulee ratkaista yleiskaavaprosessin aikana eikä uutta asutusta alueelle tule esittää ennen kuin tämä ongelma on ratkaistu.

•Koivusaari tulee merkitä selvitysalueeksi, koska kaupunginvaltuusto (päätös 14.1.2015) toi esiin tarpeen selvittää, voidaanko Länsiväylä muuttaa kaupunkibulevardiksi.

 

Oppilaat vetoavat koulutilojen puolesta

Lauttasaaren ala-asteen oppilaiden ympäristöraati on tehnyt adressin uuden koulun ja lisätilojen puolesta. Koulutiloja saarelle on toivottu jo vuosia, mutta asia ei ole edennyt. Tue oppilaitten tärkeää aloitetta!

Lauttasaaren ala-asteella kärsitään pahasta tilanpuutteesta. Saarelle on viime vuosien aikana rakennettu uusia perheasuntoja kovalla vauhdilla ja koulun tilat ovat täyttyneet nopeassa tahdissa. Ala-aste on jo nyt Helsingin suurin ja oppilasmäärä kasvaa vuosi vuodelta. Oppilaita on jouduttu sijoittamaan tilapäisiin viipalekouluihin, jotka vähitellen täyttävät Myllykallion koulun ulkoilupihan.

"Saarelle kaavaillaan vielä lisää asukkaita, mutta sen myötä saarelle saapuville lapsille ei ole silti suunniteltu lisää kouluja ja päiväkoteja", kirjoittavat oppilaat vetoomuksessaan.

Adressin voi käydä allekirjoittamassa tässä osoitteessa


Näin Lauttasaari äänesti

vaaliuurna

Lauttasaaressa äänestettiin jälleen vilkkaasti eduskuntavaaleissa. Saarella oli kuusi äänestyspaikkaa, joiden äänestysprosentti vaihteli 82:n ja 86,8:n välillä. Vilkkainta oli äänestysinto vaalipaikassa C, eli Pajalahden nuorisotalolla. Siellä äänestysaktiivisuus oli aivan Helsingin huippua.

Koko Lauttasaaren äänestysprosentti oli 84. Vertailun vuoksi: koko Helsingissä äänestysprosentti oli 74,9.

Alakategoriat