17.5.2012 - Lauttasaari-lehden pääkirjoitus (Numero 20)

Lauttasaaren autuutta

Pohdiskelin eräänä päivänä huonosti liikkuvan vanhuksen mahdollisuuksia asua kauniilla saarellamme.

Havaitsen kadun kulmassa talvipakkasella huonosti liikkuvan naisen. Voi, miten rosoinen ja liukas onkaan huonosti puhdistetun tien pinta monessa kohdassa kodin ja apteekin välillä. - Uskaltaisinko lähteä seikkailemaan tuonne silläkin uhalla, että liukastun ja lonkkani murtuu?

Näen bussipysäkillä huonojalkaisen miehen. Bussi kurvaa lujaa kadun varteen ja paukauttaa ovet auki. Tuskin mies on päässyt sisään, kun kaasujalka laulaa ja auto kiihdyttää raitille. Täpärästi ehti miekkonen istumaan, jos tyhjä paikka sattui löytymään oven läheltä.
Hyvä, ettei lentänyt käytävälle.

Hei, mutta entäs Joukobussi, sehän on vahusten ikioma linja.
- En halua enää matkustaa Joukolla, kertoi eräs nainen. Ennen meitä auttoi mukava bussiemäntä ja vauhti oli minun hitaan kroppani mukaista. Nyt on kuskeilla kiire ja kohteliaisuuskin taitaa olla kortilla.
Emäntä elää vain hyvissä muistoissamme.

Tuolla on vanhus menossa laboratoriokokeisiin Mariaan. Hei, miksei hän käytä taksia, vaan odottelee bussia kadun varressa? - Eihän taksiseteleillä saa tositärkeisiin paikkoihin ajella. Niillä mennään vain hupireissuille, kertoo eräs monet labramatkat bussin ja ratikan
yhdistelmällä matkustanut huonojalkainen.

Mikä hurja jono on muodostunut tuonne pankin eteen? Ihmiset, jotka eivät halua käyttää raha-automaattia kadun varressa, jonottavat. Kyllä vanhakin käteistä tarvitsee. Oikeastaan nimenomaan vanha tarvitsee käteistä, mutta kun sen saaminen omalta tilitä on tehty kovin hankalaksi. Pankki pitää luukut auki pari kolme tuntua päivässä ja sitten, terve menoa! Olisi edes joku minkä päällä istua, mutta eihän
penkkejä kadunvarsille laiteta. Joku tietää, että kohta kaikki pankit tekevät yhtä keljun tempun kuin lippulaivansa tässä asiassa.

Taas vilahti silmien ohi mainos: katso netistä, helppo homma! Mutta mitä tehdä, kun monella vanhalla ei ole nettiä mistä katsoa.Yritetään löytää vaikka päivän lehdestä vähän enemmän tietoa kuin nettiosoite, jossa luvataan lisätietoa mini-infon tueksi. Pankkiasiatkin kai periaatteessa hoituisivat nätisti nettipankissa, mutta kun ei silmä enää oikein näe, eikä käsi tavoita oikeita nappuloita. Viruksetkin kuulemma villitsevät mokoman laitteen ja koneita tunteva sukulaispoika on kovin kiireinen. 

Kirkolle tekisi mieli vanhankin joskus. Siellä se ketterästi kulkeva naapurikin käy sunnuntaisin ja torstaisin ja vaikka kuinka. Mutta
miksi kirkonrakentajat ovat rakentaneet temppelin niin hankalan korkealle. Jalka ei enää jaksa kantaa ennen niin huomaamatonta mäkeä,
keuhkotkin tekevät tenän rinnettä kavutessa. Talvella tie on pimeä, liukas ja luminen. - Kävisiköhän kirkkoreissu taksisetelin käyttöä edellyttävästä virkistystilaisuudesta? Pitäisi oikein kokeilla!

-Kaupat kaikkoavat aina vaan kauemmaksi. Ilman autoa olen aika avuton, kuulen sanottavan. Kauppakassit painavat vuosi vuodelta yhä
enemmän. Kummallista! Kahvilassa olisi mukavaa istuskella, mutta aukinaista sellaista ei tahdo löytää, ainakaan viikonloppuisin.

Tunnen sitkeitä sissejä, jotka liikkuvat kaikista esteistä huolimatta. Haluavat pysyä elämässä kiinni. Hatunnostoni teille. Olette minulle hyvänä esimerkkinä vanhentuessani!

Kirkolle on avattu Olotilakahvila, johon voi tulla viihtymään rauhassa ilman minkäänlaista ostospakkoa. - Lisätietoa saat netistä.
Joukobussi pyörähtää kirkon pysäkillä muutaman kerran päivässä.
Hyppää kyytiin, jos pystyt jotenkin ymmärtämään oudonmallisen aikataulun logiikan! Tai vähintään: lue Lauttasaari-lehteä ja saa infoa sieltä.

Yksin on vaikeaa selvitä kauniilla saarellamme. - Löytyiskö lähinaapurista vaikka toinen yhtä yksinäinen kuin minä? Ihmetteli eräs henkilö.Voitais vaikka vaan kysäistä päivittäin: mitä Sinulle kuuluu tänään? Olisi pieni turva huomiselle.

Saaremme on kaunis ja ihana asua, mutta erityisesti viime talvena tuntui monasti, että kovat arvot jyräävät inhimilliset tarpeet
monessa kohdassa alleen. Mietitään. Jokainen meistä vanhenee ja alkaa havaita outoja esteitä ennen niin helpoilla teillä.

Marjukka Andersson
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen